maanantai 28. marraskuuta 2011

Joulun ihmeitä Itävallassa

Vielä ei ole edes joulukuu ja tuntuu, että joulua on jo joka puolella. Mutta sehän ei haittaa. :)

Joulutorit (tai oikeastaan adventtitorit) aukaisivat kojunsa jo kohta kaksi viikkoa sitten ja ovat auki aina aattoon asti. Täällä ilmeisesti tämä joulunalus- ja adventtiaika on tärkeä ja siitä halutaan nauttia. Toreja on lähes jokaisella aukiolla, mitä tästä kylästä löytyy. Kaikilla aukioilla on ainakin yksi juomakoju ja osa toreista on painottunut tiettyihin juttuihin, joissain on käsitöitä, joissain enemmän syötävää, joissan kansainvälisiä juttuja, joku suunnattu enemmän lapsille jne. Kojuista saa erilaisia lämpimiä juomia, kuten glühweinia (punaista ja valkoista, sekä maustettuna mm. vadelmilla), glühmostia (jonkinlaista lämmitettyä siideriä), punscheja sekä liköörejä ja snapseja (nää ei taida olla lämpimiä). Kojuista saa myös kaikennäköisiä syötäviä ja itse olen jo kokeillut vohveleita erilaisilla maustella (on muuten aika hyviä). Kaikkea tarjontaa en ole vielä tutkinut, mutta eiköhän sen tässä vajaassa kuukaudessa ehdi. Suurin tori Grazissa on Hauptplatzilla, jossa komeilee myös kaunis ja iso joulukuusi. Lapsille on vanhanajan karuselli ja kaupungintalon seinään heijastetaan erilaisia kuvia. Joulukuun alussa seinälle heijastetaan myös jonkinlainen joulukalenteri. Jokapuolelle kaupunkia on ripustettu jouluvaloja ja vanhan kaupungin kujia voisi jäädä ihastelemaan joka päivä.

Herkkukoju
Hauptplatz
Rathaus
Jokin aika sitten yritin varailla meidän Itävalta-jouluksi meille ravintolasta pöytää, mutta lähes kaikki ravintolat sulkevat ovensa aattona iltapäivällä (voihan olla, että näin on Suomessakin). Varasinkin meille pöydän sitten ravintolasta klo 13:sta ja illalla nautimme herkkuja täällä meillä. Joulupäivänä osa ravintoloista avaa ovensa. Eli ilmeisesti täällä vietetään lähes samalla tavalla joulua kuin meilläkin: perheen kanssa kokoonnutaan aattoiltana yhteen. Sitä mitä itävaltalaiset aattoiltana tekevät, en tiedä. Pitää ottaa selvää.

Glöck Bräu, sinne me mennään syömään aattona
Jokunen ilta sitten yritin itselleni valottaa hieman paikallisia jouluperinteitä. Grazin turisti-infon nettisivuilla mainostettiin Krampus-kulkuetta ja saksan opettaja puhui St. Nikolauksesta. Mitäs ihmettä nämä kaverit oikein ovat? Itävallassa, niin kuin monessa Keski-Euroopan maassa, ei joulupukki ole se, joka tuo lahjat jouluna. Keski-Euroopassa pidetään yllä Nikolaus-perinnettä. Pyhä Nikolaus on eritysesti ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa tärkeä pyhimys, jota pidetään yhtenä joulupukin esiasteista. Nikolauksen päivää vietetään 6. joulukuuta, jolloin Nikolaus ja Krampus kulkevat ovelta ovelle kysellen, onko kilttejä lapsia. Kilteille Nikolaus antaa lahjan ja tuhmia Krampus nuhtelee. Todella tuhmia saattaa odottaa hiilisäkkiin joutuminen. Yleinen tapa ilmeisesti on myös jättää tyhjät sukat tai kengät oven ulkopuolelle ja sieltä sitten aamulla voi löytää lahjoja. Nikolaus on pukeutunut paavin näköiseksi ja krampukset ovat taas todella ilkeän ja pelottavan näköisiä olioita. Krampus on Mustan Pekan serkku, joka kulkee Nikolauksen kanssa Hollannissa. Nikolaus tunnettiin myös Suomessa 1800-luvulla, mutta muokkautui sitten nuutipukin ja muiden vaikutteiden jälkeen joulupukiksi. Itävaltaan on myös tullut Saksasta Christkindl-perinne, jossa jouluaattona Jeesus-lapsi tuo lahjoja. Mutta uskonpa, että Amerikan punaposkinen joulupukkikin on tänne rantautunut. Tietoja antoivat mm. Wikipedia.

Näistä krampuksista, paholaisista ja Nikolauksesta saimme hieman maistiaisia viime sunnuntaina, kun Grazissa järjestettiin krampus-kulkue. Näitä järjestetään monissa paikoissa pitkin joulun alusta ja yleensä ne ovat 5. tai 6. joulukuuta. Olin kuullut juttua tästä touhusta Annilta jo viimevuodelta: ovat todella pelottavia ja äänekkäitä. Kuulemma huhun mukaan myös raiskaustilastoissa on piikki aina krampus-kulkueen aikoihin. Grazin kulkue on ilmeisesti hieman rauhallisempi, sillä kulkueen osanottajien pitää olla selvinpäin. Toisin on ilmeisesti jossain muualla. Jokaisessa ryhmässä oli krampuksien lisäksi myös Nikolaus ja saattoi olla pari enkeliä. Oli tulta, paukkuja, paljon kolinaa ja meteliä. Krampukset tulivat aidan viereen pelottelemaan ja säikäyttelemään yleisöä. Ja oli ne oikeasti aika iljettäviä. Kyllä tuommoisen jälkeen tahtookin olla kiltisti jonkun aikaa.

Savua ja tulta
Nikolaus
Krampus
Silmiin kuulemma ei kannata katsoa
Naapurin mummo oli lähtenyt myös liikkeelle
6. päivä Grazissa voi sitten nähdä Nikolauksen kulkemassa vankkureillaan pitkin kaupunkia. Tämä jää tältä vuodelta väliin, kun lentelen juuri silloin takaisin Itävaltaan.

Joulukalentereita ja suklaita on myös kaupat pullollaan, niinkuin Suomessakin. Tosin suklaakalenterit ovat aika hervottoman kokoisia. 20 eurolla voi ostaa semmoisen 1m korkuisen suklaakalenterin. Itse kuitenkin tyydyin 5 euron suklaakalenteriin. Toivottavasti suklaa on hiukan parempaa kuin perinteisissä euron kalentereissa, joita täältäkin löytyy. Hämmentävää oli törmätä yhdessä makeiskaupassa sexy christmas -suklaajoulukalentereihin, joiden kuvana oli vähäpukaisia miehiä tai naisia tonttulakeissa...

Tein muuten niitä joulutorttuja eilen. Kaupasta löytämäni voitaikina oli hieman ohutta, mutta rohkeasti kokeilin, kuinka tortut onnistuvat. Kyllä ne ihan torttuja muistuttavat ja maistuivatkin tortuilta. Taikinan ei kuitenkaan ollut niin lehtevää, johtuiko sitten, että se oli liian lämmintä ja ohutta. Ostin tänään kaupasta toisen testitaikinan ja kokeilen sitä hieman kylmempänä. Tosin voisin ehkä ottaa haasteen vastaan ja tehdä itse voitaikinan. Katsotaan, miten sitä innostuu. :)

Nam!
Ikean pieni olkipukki löysi eilen paikkansa ikkunalaudalta sekä Ikean joulutähti pääsi ikkunaan. Vielä voisi askarrella jonkun jouluteemaisen ovikoristeen syksyisen tilalle.

Ikea <3
Kertoillaan taas lisää näistä jouluperinteistä, kun jotain uutta selviää. Niin se joulu vaan tulla jolkottaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti