Sprachkurs

Karl-Franzenin yliopisto tarjoaa vaihtareille intensiivikielikursseja ennen lukukauden alkua ja mekin olemme kielikurssille ilmoittautuneet. Ilmoittautuminen etukäteen hoitui netissä ja paikan päällä toiminta alkoi jo siis viime perjantaina, niinkuin aikaisemmissa jutuissa olen kertonut. Kursseja on vähän jokaista tasoa A1-C1 välillä ja jokaisesta tason sisälläkin on vielä pari tasoa, joten valinnanvaraa riittää. Tasot määriteltiin siis haastattelun perusteella, joka siis meillä oli vain pari kysymystä saksaksi opiskelun kestosta ja oman tason arvioimisesta. Opettaja näytti kurssien sisältöä ja hän vertaili mulle A2 ja B1 tason kursseja. Näissäkin on siis vielä 1 ja 2 tasot, joista 1 on helpompi ja 2 vaikeampi. Opettaja kuitenkin sanoi, että A2/1 ja A2/2 kursseilla ei juurikaan ole eroa, joten sen ja kielioppisisällön perusteella mut laitettiin B1/1 tasolle.

Viikonloppuna tuli mailia opettajalta, että meidän kurssi alkaa jo maanantaina. Maanantaina sitten menin kurssille ja jo ensimmäisen tunnin aikana alkoi tuntumaan siltä, että taso on hieman liian haastava. Ymmärsin opettajan selkeästä puheesta lähes kaiken, mutta puhuminen tuotti aika tuskaa. Tosin niin se muillakin, mutta tuntui, etten saanut oikein mitään sanottua. Opettajakin tuli sitten tuntien loppupuolella sanomaa, että onko tämä mielestäni liian haastavaa, että voisin ehkä vaihtaa alemmalle tasolle. Olin hänen kanssaan täysin samaa mieltä.

Tuntien jälkeen piti hoitaa kurssin maksu, joka tapahtui paikallisen kielikeskuksen toimistolla. Maksuaika oli klo 9-12 ja olimme paikalla n. klo 13, jolloin jonoa oli vielä melkein ulko-ovelle asti. Henkka oli mennyt paikalla noin klo 10 ja saanut odottaa yli 2 tuntia jonossa. Meillä siis sattui hyvin, koska jonotimme vain reilun tunnin. :) Tiskillä kerroin tilanteeni, että haluan vaihtaa, mutta A2/2 kurssi oli jo täynnä. Loppuen lopuksi päädyimme ratkaisuus, että menen tiistaina A2/1 kurssille ja jos se tuntuu ensimmäisen päivän jälkeen liian helpolta, niin voin tuntien jälkeen tulla takaisin toimistolle kysymään vapaita paikkoja. Tämä ratkaisu tuntui hyvältä.

Tänään sitten alkoi tämä uusi kurssi ja tämä tuntui ihan sopivalta. Tuttuja asioita oli, mutta kun näemmä olen unohtanut kesän aikana lähes kaiken, tason helppous ei juurikaan haittaa. Kielioppiasiat saattaa olla enimmäkseen tuttuja, mutta niiden kertaus ei haittaa ollenkaan. Puhuminen on kuitenkin se tärkeämpi ja sitä pitää treenata. Ehkä viime kevään jälkeen olisi tuo A2/2 taso ollut sopiva, mutta nyt tuo tuntuu hyvältä. Enkä oikeastaan jaksanut enää lähteä säätämään tätä hommaa. Hyötyä tuosta silti on ja tiedossa on ne 6op.

Henkka meni suoraan C1 tasolle ja kurssilla kuulemma on hänen ja parin muun suomalaisen lisäksi vain germaanisia kieliä opiskelevia ja Grazissa jo kauaemmin asuneita. Kyllä he siellä pärjäsivät kuitenkin.

Yliopiston kirjakaupasta piti käydä ostamassa pruju kurssille, joka maksoi noin 5 euroa. 

Ilmeisesti ensi viikolla on jo välikoe kurssista ja sitten loppukoe perjantaina 23.9., joka sisältää suullisen ja kirjallisen osuuden. Luultavasti hommia tässä saa itse kukin tehdä seuraavan 3 viikon aikana, mutta onpa sitten ansaittu ne pisteet ja ehkä opittu hieman lisää saksan kieltä. :)

Mitä siis opimme:

1) mene maksamaan/hoitamaan asiat heti, kun voit tai kun se on mahdollista eli jos Henkka olisi tullut samalla bussilla yliopistolle aamulla kuin minäkin, niin hän olisi päässyt jonoon melki ensimmäiseksi eikä olisi tarvinnut jonottaa puolta päivää.

2) kielikurssin tasohaastattelu ei välttämättä määrä oikeaa tasoasi. Mieti, minkä tasoisia kursseja olet lukenut Suomessa. Aina on mahdollisuus vaihtaa ensimmäisen päivän jälkeen ja Jaanakin pistettiin aluksi A2 tasolle, vaikka hän on lukenut 5. luokasta asti saksaa ja puhuu todella sujuvasti. Hän sai puhuttua itsensä C1 tasolle. Pääasia on kuitenkin, että menet kurssille, puhut saksaa ja opit tuntemaan uusia ihmisiä.